Mökkihöperyys

Järvimaisema

Onkohan syytä huolestua, kun olen viime vuosina alkanut kovasti pitää mökkeilystä? Taitaa se ainakin olla jonkinlainen keski-ikäisyyden merkki, kun järvimaisema ja metsäretket alkaa kuulostaa houkuttelevammalta kuin kaupunkiloma jossain metropolissa.

Toki lapsena vietettiin kesäisin aikaa mökillä paljonkin, enkä sen jälkeenkään ole varsinaisesti mökkeilyä inhonnut. Välissä kuitenkin oli useita vuosia, että mökillä tuli vietettyä aikaa tosi vähän. Lomilla käytiin yleensä ulkomailla tai ainakin oli kauheasti kaikenlaista muuta tekemistä. Mökillä löhöily paria päivää pidempään olisi tuntunut loman haaskaukselta.


Mutta eipä tunnu enää. Mikäs sen ihanampaa kuin olla mökillä ihan rauhassa, pääasiallisina aktiviteetteina uiminen, saunominen ja hyvä ruoka. Tänä kesänä mökille eristäytyminen on ollut jopa suotavaa. Kun mitään kesälomareissujakaan ei oikein ole pystynyt suunnittelemaan, ollaan vietty mökillä aikaa enemmän kuin vuosikausiin. Ja se on ollut mukavaa!

Ja tokihan mökillä on monenlaista tekemistä, mitä olen alkanut suuremmissa määrin arvostaa vasta nyt aikuisiällä. Kaikenlaiset metsäretket on ihan mahtavia. Aina parempi, jos samalla sattuu löytymään marjoja tai sieniä, mutta parasta kuitenkin on luonnossa oleilu. Jos tekee mieli välillä ihmisten ilmoille tai jotain kultturellimpaa tekemistä, löytyy lähistöltä mukavia lähimatkailukohteita. Tänä kesänä olen myös opetellut taas lukemaan kirjoja, mikä on ihan loistavaa ajanvietettä mökillä.


Osa mökin vetovoimaa on, että lapset viihtyvät siellä erinomaisesti. Kaupungissa lomailu vaatii vanhemmilta jatkuvaa ohjelman järjestämistä ja suunnittelemista, kun mökillä ipanat viihtyvät ikään kuin itsestään. Voi uida, hyppiä trampalla, rakentaa majoja, kellua paljussa, heitellä virveliä laiturilla tai käydä välillä suppailemassa.

Lasten ollessa pienempiä stressasin aika paljon avoveden läheisyydestä. Nyt kun kaikki kolme ovat kutakuinkin uimataitoisia, ei ole enää koko ajan sellainen olo, että joku on välittömässä hukkumisvaarassa. (Toki lapsia edelleen valvotaan uimapuuhissa, mutta ihan samalla tavalla ei tarvitse stressata kuin täysin uimataidottomien kanssa.)


Omaa mökkiä meillä ei ole (ihan syystä, sillä meistä kahdesta poropeukalosta ei kyllä olisi paikan ylläpitäjiksi), mutta ihanilla vanhemmillamme on parikin mökkiä, joissa olemme päässeet kesää viettämään. Luulenpa, että tulevina kesinä mökin suosio pitää pintansa - ainakin siihen asti että tulevat teinimme kieltäytyvät lähtemästä vanhempien kanssa mökille.

Kommentit

LUETUIMMAT